Kirjoittajat: Jouni Vainio & Minna Suorsa

Maanantainen Minervatori oli jälleen varattu pyörivän muutoksemme käsittelyn kentäksi 30.11.2015. Paikalla oli Conduksen tapahtumaan verrattuna hieman nihkeämpi opiskelijaedustus, mutta useat työ- ja ohjausryhmien jäsenet loistivat myös poissaolollaan. Keskustelua ja mallien esittelyä johtivat opintoasiapäällikkö Virpi Kiljunen ja varadekaani Leena Krokfors.

Alustusta – ohjausryhmän ehdotukset

Malleja on kehitelty eteenpäin työryhmien esitysten, tiedekuntaneuvoston, ohjausryhmän ja edellisen pop up-tilaisuuden keskusteluiden perusteella. Ensimmäisenä esityksenä tuotiin malli, joka muistuttaa kovin ensimmäisen työryhmän mallia B ja on lähes identtinen toisen työryhmän mallin kanssa. Mallissa olisi neljä hakukohdetta tai opintosuuntaa: lastentarhaopettajien (LTO), luokanopettajien (LO), asiantuntijoiden ja kotitalouden/käsityön linjat. Erityispedagogiikka (EO) voisi olla erillisenä opintosuuntana tai mahdollisesti erityispedagogiikan opintoja voisi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa.

Enter a caption

Toisessa mallissa oli jaoteltu hakukohteet niiden yläotsikkomaisen luonteiden perusteella asiantuntija- ja opettajalinjoihin. Tämä ei tarkoita, etteivätkö opettajat olisi asiantuntijoita.

Molemmista malleista esiteltiin myös vaihtoehdot, joissa ruotsinkielinen koulutus olisi eriytetty omaksi kohteekseensa.
Keskustelussa tuotiin esiin kandilähtökohtaisuus sillä perusteella, että maisteria ei voi suunnitella ennen kandivaiheen selkiytymistä.

Keskustelun painopisteet

Osa keskustelua hallinnoivista asioista esiintyi jo alustuksen lomassa. Puhuttaessa sopeutumisesta muutokseen tuotiin esille, kuinka meitä laajempi humanistinen tiedekunta on suunnitelmissa supistaa hakukohteensa kuuteen. Käyttäytymistieteelliseen verrattuna heillä tosin on enemmän aloja, joiden sekaan mahtuu todella pienien sisäänottojen oppiaineita. Keskustelu myös ajautui piakkoin esittelyn jälkeen siihen, tulisiko hakukohteet säilyttää vai siirretäänkö erikoistumisvaihe sisäänoton jälkeen. Ihmeteltiin myös, että onko aivan ehdotonta lähteä kandiohjelmien uudistamisesta, kun voitaisiin aloittaa mahdollisesti myös maisterista.

Kaikista eniten pohdintaa aiheutti se, missä vaiheessa opettajien erikoistuminen tapahtuu. Riskinä on se, että suositut valinnat aiheuttavat pullonkauloja koulutukseen ja pienemmät alat voivat jäädä jalkoihin. Suosittujen opiskelusuuntien ratkaisuksi ehdotettiin esimerkiksi jotain rajaa kurssiarvosanojen keskiarvoon, mutta se sai vahvaa ja perusteltua kritiikkiä: se johtaisi nopeasti tilanteeseen, jossa ainoastaan 4-5:n keskiarvolla voi päästä suosituimpiin paikkoihin. Tämä voi herkästi johtaa siihen, että todella motivoituneet opiskelijat uusivat kursseja, kunnes saavat riittävän hyvän keskiarvon. Opiskelijat todennäköisesti myös vaatisivat järkyttävän tarkkoja arvostelukriteerejä, mikäli eivät saavuttaisi haluamiaan arvosanoja. Voidaan kyseenalaistaa, kuinka tarpeellista ja hyödyllistä kyseinen menettely olisi.

Lain näkökulmasta hakijan kuuluisi tietää opinto-oikeuden saadessaan, mitä opintoja hänellä on oikeus suorittaa. Täysin avoin määrittely siis toimisi vastoin tätä lakia, vaikkakin antaisi mahdollisesti opiskelijalle paremmat mahdollisuudet puntaroida omaa tulevaisuuttaan.

Tiedekuntaneuvostossa 8.12. käytyä

Tiedekuntaneuvostossa 8.12. esiteltiin keskustelussa kaksi eri mallia, jotka molemmat todennäköisesti esitetään tiedekunnan virallisina ehdotuksina. Molemmissa malleissa oli vielä avoimia kohtia, joita työstetään vielä ennen lähettämistä. Lisäksi mallit todennäköisesti lähtevät kommenttien ja kysymysten kera, jotta seuraavien vaiheiden reunaehdot voidaan selvittää.

Ensimmäinen malleista oli jo pop up-tilaisuudessakin esitelty neljän hakukohteen malli ja toisessa mallissa olisi vain yksi hakukohde, mutta haussa olisi myös haastatteluvaihe, jonka perusteella tarkempi opintosuunta selviäisi jo ennen opintojen alkua. Mikäli kaksiportaista hakua ei voida järjestää, on pysyteltävä aiemmassa mallissa, jossa on mainitut neljä hakukohdetta. Yhden hakukohteen mallissa nousee huoli siitä, että valtakunnallisessa yhteishaussa olevat voivat joutua tilanteeseen, että he joutuvat priorisoimaan Helsingin yliopiston kaikki hakukohteet, joka voi tarkoittaa päätymistä itselle epämieluisaan opintosuuntaan.

Yleisenä tahtotilana on yhteistyön ja yhteisten opintojen lisääminen opintosuuntien välillä. Erityispedagogiikan ja kasvatuspsykologian opintoja tai niiden mahdollisuutta ylläpidetään kaikissa opintosuuntauksissa ja ruotsinkieliset hakukohteet voivat joko sulautua suomenkielisiin hakukohteisiin tai muodostaa omat hakukohteensa.

Ennen joululomia olisi vielä OLARE:n opetuksen kehittämisen päivä 16.12., johon on pitänyt ilmoittautua etukäteen. Kuitenkin paikalle voi varmaankin tulla uljaasti palloilemaan ja ihmettelemään, kuinka uudessa tiedekunnassamme voitaisiin opetusta järjestää.