Condus järjesti pari viikkoa sitten Iso Pyörä-keskustelutilaisuuden, jossa opiskelijat pääsivät keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia tulevasta tutkintouudistuksesta. Tarkoituksena oli pitää tapahtuman kynnys mahdollisimman matalana ja vapaana koulutuspolitiikkajargonista. Paikalle sai tulla ihan ilman mitään esitietoja aiheesta, vaikka vain kertomaan, mikä omissa opinnoissa motivoi kaikista eniten. Olikin mukava huomata, että paikalle saapui edustaja lähes jokaisesta oppiaineesta. Näiden ajatusten pohjalta hahmoteltiin jonkinlaista yhteenvetoa siitä, millä fiiliksillä opiskelijat ovat menossa tutkintouudistukseen, ja mitä ajatuksia johtoryhmäedustajamme voivat välittää eteenpäin.

Tilaisuudessa pohdittiin ensin kolmea kysymystä oppiainekohtaisesti ryhmissä, ja sen jälkeen käytiin yhteinen purkukeskustelu. Nämä kolme kysymystä olivat:

• Mikä on tärkeää oman työllistymisen kannalta?
• Mikä on parasta just nyt opinnoissa?
• Mitä opintoja voisi yhdistää muiden oppiaineiden kanssa?

Halusimme, että kysymykset olisivat mahdollisimman helposti lähestyttäviä, ja että niihin voi vastata, vaikka ei olisikaan aivan täysin perillä siitä, mitä Isolle Pyörälle kuuluu juuri nyt. Tästä syystä päätimme keskittyä nimenomaan työllistymiseen, siihen mikä opinnoissa motivoi, ja siihen minkälaisia yhteisiä sisältöjä opiskelijat näkisivät tulevaisuudessa opiskelevansa uudessa tutkinto-ohjelmassa. Mielestämme on todella tärkeää varmistaa, että tulevaisuudessakin tiedekunnastamme valmistuvat ovat motivoituneita ja kilpailukykyisiä työnhakijoita. Opintojen sujumiseen vaikuttaa aivan valtavasti opiskelumotivaatio, joka taas taas syntyy parhaiten siitä, että opinnot tuntuvat mielekkäiltä. Yhteisiä opintoja mietittäessä on tärkeää, että opintojen yhteisyydelle on jokin muukin peruste, kuin se, että on vain pakko yhdistää. Näistä syistä valitsimme keskustelun pohjaksi juuri nämä kolme kysymystä.

Työllistymisen kannalta kolme asiaa tuntuivat nousevan melko vahvasti keskiöön. Nämä olivat työharjoittelujen rooli opinnoissa, mahdollisuus suorittaa monipuolisesti erilaisia sivuaineita ja vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja, jonka pohjalle opinnot rakentuvat. Toki jokaisella oppiaineella oli omia näkökulmia työllistymiskysymykseen, mutta nämä kolme seikkaa tuntuivat yhdistävän lähes kaikkia. Näiden lisäksi työllistymiseen tuntui vaikuttavan muun muassa oma ammatti-identiteetti ja usko omaan asiantuntijuuteen sekä työelämään valmentavat kurssit. Kaiken kaikkiaan keskustelusta tuntui välittyvän sellainen kuva, että työllisyystilanne tuntuu olevan melko hyvä. Tutkintouudistuksen yhteydessä onkin pidettävä tarkkaan huolta, että myös jatkossa opiskelijat kokevat valmistuvansa tutkinnosta, joka on kilpailukykyinen työmarkkinoilla.

Toisen kysymyksen siitä, mikä on parasta opinnoissa juuri nyt, synnyttämä keskustelu liikkui melko pitkälti samoissa teemoissa. Akateeminen vapaus, monipuoliset opinnot ja vahva teoreettinen pohja tuntuvat motivoivan opiskelijoita kaikissa oppiainessa. Opetuksen taso koettiin pääsääntöisesti hyväksi, ja esimerkiksi hyvin ohjattuja harjoitteluja kiiteltiin. Myös kriittisyys ja yhteiskunnalliset teemat saivat monipuolisesti kiitosta ja niitä toivottiin jatkossa lisää. Etenkin kotitalous- ja käsityötieteen puolella hyvänä koettiin pienet ryhmäkoot, joiden ansiosta opetus tuntuu yksilöllisemmältä. Yleisen- ja aikuiskasvatustieteen opiskelijat taas kiittelivät hyviä painopistealueita ja tieteilijänäkökulmaa. Yleisesti oman alan identiteetti ja erityisyys koettiin vahvuutena ja motivoivana tekijänä, lieneekin syytä pohtia tarkkaan, miten tämä identiteetti saadaan säilytettyä entisellään yhteisessä ohjelmassa.

Mahdollisia yhteisiä opintoja mietittäessä esiin nousicat etenkin menetelmäopinnot, kasvatustieteen perusopinnot ja teemapohjaiset seminaarit nykyisten oppiainekohtaisten seminaarien rinnalle. Myös yleiset ryhmässä toimimiseen ja ryhmänhallinnan taitoihin valmentavat sisällöt koettiin sellaisiksi, jotka yhdistävät lähes kaikkia tulevan koulutusohjelman opiskelijoita. Yhteisiin opinotoihin liittyen pidettiin tärkeänä pitää mielessä, että yhteisissä opinnoissa tulisi edelleen pitää mukana oppiaineiden omat näkökulmat. Näin yhteisissä opinnoissa pääsisi vaihtamaan ajatuksia muiden oppiaineiden opiskelijoiden kanssa, eikä kaikille tarjottaisi vain yhtä ja samaa tapaa katsoa asioita.

Tutkintouudistukseen tunnutaan yleisesti suhtautuvan varovaisen positiivisesti. Kunhan vain työelämäaspekti ja tutkinnon kilpailukykyisyys pidetään mielessä, ja ymmärretään, että oppiaineiden monipuolisuus ja erilaisuus on rikkaus, josta tulee pitää kiinni, tutkintouudistuksella voidaan parhaassa tapauksessa rikkoa näkymättömiä muureja oppiaineiden välillä ja tarjota entistä monipuolisemmin erilaisia opintopolkuja tiedekunnan opiskelijoille.

Syksy hiipii pikkuhiljaa, joten on aika kääriä hihat ja lähteä pyörittämään Isoa pyörää eteenpäin! Mihin keväällä IP-johtoryhmissä siis jäätiin? Keväällä tehtiin paljon töitä sen eteen, että saatiin työstettyä geneerisiä ja kasvatustieteiden yleisiä osaamistavoitteita kandi-ja maisteriohjelmiin. Loppukeväästä ne viimein valmistuivat ja näiden pohjalta lähdetään nyt syksyllä työstämään tarkempia opintosuuntien määritelmiä. Geneeriset ja yleiset osaamistavoitteet ovat nähtävillä tämän linkin takaa: https://docs.google.com/document/d/17MHRuVVD0N1FPlZ0ALZTuChQIOR5JECbRm4h2wIK4m4/edit?usp=sharing.

IP-johtoryhmän syksyn aikataulu on selvillä ja käsiteltävät aiheet ovat seuraavanlaisia:

• Kaikkien opintosuuntien yhteisten opintojen määritteleminen tavoitteiden suunnassa (kieli- ja viestintäopinnot; tutkielmat, tutkielma- ja tutkimusmenetelmäopinnot)
• Kaikille yhteisten kasvatustieteiden tieteenalaopintojen määritteleminen tutkimuksen painoalojen suunnassa
• Kaikille yhteisten pedagogisten opintojen määritteleminen (LO, LTO, EP, KO, KÄ, AO, RU)
• Opintosuuntien erillisten pedagogisten opintojen määritteleminen (LO, LTO, EP, KO, KÄ, AO, RU)
• Opintosuuntiin liittyvien kelpoisuuden tuottavien opintojen jäsentäminen
  LO: monialaisten opintojen määritteleminen (60 op)
  LTO: varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia
  valmiuksia antavat opinnot (60 op)
  EP: Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot
  eli erityisopettajan opinnot (60 op)
  KO: kotitaloustieteen aineopinnot (60 op)
  KÄ: käsityötieteen aineopinnot (60 op)
  AO: vapaasti valittavat sivuaineopinnot (60 op)

Syksyn aikana ajatuksena on lähteä jakamaan suunnittelutyötä johtoryhmistä myös oppiaineiden kehittämisryhmiin tai muihin vastaaviin työryhmiin. Nyt kun työtä ollaan jakamassa useampaan ryhmään, on tärkeää, että opiskelijoilla olisi yhteinen linja siitä, millaisia asioita opiskelijat haluavat ajaa eteenpäin. Tämän vuoksi Task force järjestää keskustelutilaisuuden järjestöjen opintovastaaville, kehittämisryhmien opiskelijaedustajille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotta voisimme yhdessä keskustella koulutuksemme tulevaisuudesta ja mitä siltä haluamme. Olemme tehneet doodlen, jotta saisimme valittua sellaisen päivämäärän, joka sopisi mahdollisimman monelle opiskelijalle. Mikäli haluat tilaisuuteen mukaan, käy vastaamassa itsellesi sopivat päivämäärät keskiviikkoon 31.8. mennessä. Tässä linkki doodleen: http://doodle.com/poll/d5xrd9z2q993s4ns. Olisi erittäin toivottavaa, että saisimme jokaisesta järjestöstä vähintään yhden henkilön paikalle, jotta saisimme jokaisen oppiaineen äänen kuuluviin! Nyt on aika vaikuttaa!

Heräsikö mieleesi kysymyksiä? Ota yhteyttä sähköpostilla edunvalvonta@condus.fi.

Kirjoittaja: Pauliina Lappi

 

 

Kun Iso Pyörä alkoi pyörimään ja tulevaisuuden koulutuksia alettiin suunnittelemaan, oli myös osoitettava ryhmä, joka tätä käytännössä alkaa hoitaa. IP-johtoryhmä on Iso Pyörä -koulutusuudistukseen liittyvä, tällä hetkellä ainut spesifisti Isoon Pyörään keskittyvä, valmistelu- ja suunnitteluryhmä. Käytännössä ryhmän tehtävänä on siis muotoilla kandi-ja maisterivaiheiden koulutusohjelmat.

Ryhmään kuuluvat:
Puheenjohtaja ja varadekaani Leena Krokfors,
prof. Pirjo Aunio (erityispedagogiikka),
prof. Kristiina Brunila (yleinen ja aikuiskasvatustiede),
dosentti ja yliopistonlehtori Anu Laine (luokanopettaja),
varadekaani Sari Lindblom-Ylänne,
prof. Johanna Mäkelä (kotitalous),
dosentti Auli Toom,
opintoasiainpäällikkö Virpi Kiljunen,
dosentti ja yliopistonlehtori Fritjoff Sahlström (yleinen ja aikuiskasvatustiede),
prof. Lasse Lipponen (varhaiskasvatus),
yliopistonlehtori Nina Sajaniemi (varhaiskasvatus)

Opiskelijoista varsinaisina jäseninä Pinja Fernström (yleinen ja aikuiskasvatustiede) ja Minja Lahdelma (erityispedagogiikka) sekä varajäseninä Kasper Mobarak (luokanopettaja, KP) ja  Juulia Kivi (luokanopettaja, KT).

Ryhmiä on niin paljon… mihin tämä sijoittuu?

Tämä on hyvä kysymys. Käytännössä ryhmä etsii vielä tarkkaa omaa paikkaansa, mutta joitakin suuntaviivoja on vedettävissä. Ensinnäkin, Isoon pyörään liittyvä ryhmä nimeltä IP-ohjausryhmä (johon kuului tiedekunnan johdosta edustajia sekä muita) on korvattu IP-johtoryhmällä. Jos et tiedä mikä IP-ohjausryhmä oli, se ei haittaa, sillä sitä ei ole enää. Jos kuitenkin sen toiminta kiinnostaa enemmän, siitä löytyy edellisistä julkaisuistamme. Toinen suuntaviiva on se, että tiedekuntaneuvosto pysyy vaikutusvaltaisempana kuin IP-johtoryhmä. Käytännössä ryhmällä on paljon valtaa, sillä se suunnittelee kaikkia opintosuuntia koskevia asioita, mutta toisaalta tiedekuntaneuvostolla on viimeinen sana.

Mikä sen on tarkoitus saada aikaan ja mitä siellä tehdään nyt?

IP-johtoryhmän on tarkoitus suunnitella kandi- ja maisteriohjelmien rakenteet, opetussuunnitelma sekä opetusohjelma. Siitä eteenpäin on epäselvää säilytetäänkö ryhmä johonkin muuhun suunnittelutoimintaan, vai onko ryhmä vain väliaikainen Isoon Pyörään muodostettu ryhmä. Alunperin oli tarkoitus erottaa kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmät erikseen, mutta tätä ei ole vielä tapahtunut – mahdollisesti myöhemmin.

Tällä hetkellä työn alla on geneeristen ja kasvatustieteellisten osaamistavoitteiden laatiminen ja toukokuun loppuun tulisi saada valmiiksi opintosuuntien sisältökuvaukset sekä sisäänottomäärät vuoden 2017 hakijoille Opintopolku-palveluun.

Kandi- ja maisteriohjelmien suuret linjat on päätetty, eli kumpaankin (kandi ja maisteri) ohjelmaan tulee yksi iso kasvatustieteiden ohjelma. Tiedekuntamme esitys yhdestä yhteisestä maisteriohjelmasta hyväksyttiin ONEssa viime viikon maanantaina. Tämä tieto helpottanee johtoryhmien toimintaa, kun vihdoin tiedetään millainen maisteriohjelman rakenne on.

Jos jokin jäi vielä askarruttamaan, yhteyttä saa ottaa.
Pinja Fernström pinja.fernstrom@helsinki.fi
Minja Lahdelma minja.lahdelma@helsinki.fi

Iso pyörän aikataulu on suunniteltu hyvin lyhyelle aikavälille, joten päätöksiä ja suunnitelmia tehdään todella nopealla tahdilla. Opiskelijoiden ja joskus jopa henkilökunnankin on vaikea pysyä kartalla missä mennään ja mitä tapahtuu seuraavaksi.

Tiedotus on ollut yksi isoimmista haasteista Ison pyörän edetessä. Condus teki alkukeväästä jäsenjärjestöilleen kyselyn, jossa keräsimme tietoa miten järjestöissä koetaan Ison pyörän eteneminen. Kyselystä tuli esiin, että järjestöistä on tuntunut siltä, ettei tiedotus tavoita opiskelijoita. Kaikki tiedotus on tällä hetkellä kulkenut Flamman kautta, joka koetaan opiskelijoiden kesken hieman haasteelliseksi. Flamma ei ole kaikista helpoin alusta viestimiseen ja kokemattomamman(kin)  on haastavaa löytää haluamaansa tietoa. Opiskelijoista on myös tuntunut, ettei Flammaa ole korostettu tarpeeksi ensisijaisena tiedon lähteenä.

Opiskelijat ovat kokeneet tiedotuksen tulleen myös liian myöhään. Ongelmana on ollut myös se, että linjaukset ja ohjeistukset ovat tuntuneet sekavilta ja ristiriitaisilta. Tällöin opiskelijoiden on vaikea tarttua saatuun tietoon ja tehdä itse mitään konkreettista asioiden etenemiseksi. Tämä on siis vaikeuttanut opiskelijoiden osallistumista prosessiin.

Kuva: Saku Metsärinne

Isosta pyörästä on keskusteltu ja sitä on suunniteltu erilaisissa työryhmissä. Opiskelijoita on mukana kandi- ja maisterivaiheen johtoryhmissä, tiedekuntaneuvostossa ja laitosneuvostoissa. Opiskelijoista on kuitenkin tuntunut siltä, että opiskelijat otetaan mukaan valmisteluun, mutta se on ollut hieman näennäistä. Opiskelijoille ei anneta aikaa kunnolla valmistautumiseen, jotta he voisivat reagoida tilanteeseen. Lisäksi keskustelulle ei ole annettu tarpeeksi tilaa, jotta voisi kysyä ja pohtia asioita avoimemmin.

Task force on nyt keskustellut moneen otteeseen siitä, mitä voisimme tälle tilanteelle tehdä. Muutama viikko sitten Conduksen puheenjohtaja ja edunvalvojat kävivät keskustelemassa asiasta dekaanin kanssa ja kuukausi sitten kävimme viemässä eteenpäin opiskelijoiden huolta myös varadekaanille ja opintoasianpäällikölle yhteisessä tapaamisessa. Koska asia ei ole kuitenkaan tuntunut menevän eteenpäin, seuraavaksi aiomme tehdä itse konkreettisia ehdotuksia tiedekunnalle, miten voisimme parantaa yhteistä kommunikointia ja tiedotusta.

Mikäli teille opiskelijoille herää muita huolenaiheita tai kysymyksiä, voitte olla yhteydessä Task forceen sähköpostitse edunvalvonta@condus.fi.

Kirjoittaja: Pauliina Lappi

Käyttiksen maisteriohjelman valmistelu alkoi vaivihkaa ja opiskelijoille ensimmäinen tieto yhteisen maisteriohjelman suunnittelusta tuli tammikuussa dekaanin lähettämässä tiedotteessa. Siitä lähtien tiedekunnan Isosta Pyörästä vastaavat henkilöt ovat ajaneet kaikille käyttiksen opiskelijoille yhteistä maisteriohjelmaa eteenpäin. Tiedekuntamme ehdotus on kuitenkin palautettu ONEsta kahdesti  takaisin valmisteluun, sillä maisteriohjelma on koettu liian keskeneräiseksi, koska ei ole osattu kertoa tarkemmin miksi ja miten eri pätevyyksiä tuottavia koulutuksia aiotaan yhdistää yhden maisteriohjelman sisään. Tällä hetkellä ei tiedetä mitä tiedekunnassa aiotaan tehdä tai millaista maisteriohjelmaehdotusta ONElle lähdetään seuraavaksi tarjoamaan.

Yhteinen maisteriohjelma – Mitäs ihmettä?

Otsikko kuvannee osuvasti tunnelmia kun ne meistä, jotka tammikuun lopussa avasivat ja jaksoivat myös tavata rivi riviltä dekaanin lähettämän tiedotteen, saivat ensi kertaa tiedon yhdestä kaikille yhteisestä kasvatustieteiden maisteriohjelmasta.  “Iso pyörä -ohjausryhmää kuultuaan 26.1.2016 dekaani päätti kutsua samanaikaisesti ryhmän valmistelemaan Kasvatustieteiden maisteriohjelmaa. Lähtökohtaisena ajatuksena on, että myös maisterivaiheessa on yksi laaja-alainen kasvatustieteiden maisteriohjelma eri opintopolkuineen.” (Dekaanin tiedote 27.1.)

Syksyn kuluessa oli hieman aistittavissa tämänkaltaista ajattelua, mutta ainakin blogin kirjoittajille tuli yllätyksenä se, että yksi yhteinen maisteriohjelma olisi jo suunnittelun lähtökohtana. Luultavimmin mallia on valmisteltu joko tiedekunnan johdon ryhmässä tai IP-ohjausryhmässä. (Jos et muista mitä käsitteet tarkoittavat, niin ks. edellinen postaus.) 

Myöhemmin seuranneissa tiedekunnassa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi tiedekunnan johdon tahto yhteen maisteriohjelmaan, vaikka IP-linjausten mukaan maisteriohjelmissa tulisi nimenomaan syventää oman alansa asiantuntemusta. Tiedekuntaneuvostoon maisteriohjelmaehdotus päätyi ensimmäistä kertaa keskusteluaiheena 16.2. pidettyyn kokoukseen, minkä jälkeen ONEa varten koostettiin esitys, todennäköisesti, joko johdon ryhmän tai Iso Pyörä -ohjausryhmän toimesta.

Käyttiksen maisteriohjelma ja ONE

Opintoasiainneuvoston (ONE) kokouksessa 22.2. käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ehdotus yhdestä isosta, kaikki koulutukset kattavasta maisteriohjelmasta palautettiin lisävalmisteluun. Kokouksessa linjattiin maisteriohjelman kaipaavan vielä lisäselvitystä sekä pohdintaa siitä, tulisiko se jakaa pienempiin osiin. Kaikkien nykyiseen tiedekuntaan jäävien ohjelmien yhdistäminen synnyttäisi valtavan ison maisteriohjelman, jonka sisällä kuitenkin olisi pätevyyksien mukaiset opintosuunnat. Ison pyörän kriteerit maisteriohjelmalle eivät välttämättä täyttyisi Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ehdotuksessa. ONEn kokouksessa  todettiin, että maisteriohjelmaehdotus kaipasi lisäselvitystä ja vararehtori kutsui tiedekunnan johdon keskustelemaan ohjelmasta tarkemmin.

Ennen ONEn seuraavaa kokousta kasvatustieteiden koulutusohjelmia valmistelevissa johtoryhmissä keskusteltiin kahdesta eri vaihtoehdosta maisteriohjelmiksi: joko yksi yhteinen, opintosuunnat sisältävä maisteri tai kandivaiheen hakukohteiden mukaiset maisterit. Tämän jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, mitä ilmeisimmin vararehtorin tapaamisen jälkeen. Tällöin tiedekunnan henkilöstölle ja opiskelijoille suunnatun keskustelutilaisuuden kutsuviestissä puhuttiin vaihtoehtojen olevan joko yksi tai kaksi maisteriohjelmaa. Tästä tiedosta keskusteltiin samana päivänä 1.3. Conduksen järjestämässä Iso Pyörä -tilaisuudessa. Myöhemmin samalla viikolla järjestettiin sitten koko tiedekunnalle suunnattu keskustelutilaisuus, jossa käsiteltiin yliopistolla meneillään olevia uudistuksia, mukaan lukien Isoa Pyörää. Tilaisuudessa nousi esille mahdollisuus tehdä omia ehdotuksia maisteriohjelmista ja tähän tarjoukseen paikalla ollut opiskelijajoukko päättäväisesti tarttuikin.

Sekä Conduksen että tiedekunnan järjestämissä keskustelutilaisuuksissa pyörittiin rakenneuudistuksen lisäksi Iso Pyörä -maisteriohjelman ympärillä. Mitään selkeää kuvaa  yhdestä maisteriohjelmasta paikalla olleet opiskelijat eivät kuitenkaan saaneet muodostettua. Mitä se käytännössä tarkoittaisi? Niinpä opiskelijat käärivät hihat ja alkoivat yhdessä miettimään, josko joukko opiskelijoita voisi kehittää muutamassa päivässä varteenotettavan ehdotuksen. Luonnos saatiin valmiiksi 7.3. ja laitettiin heti kommenttikierrokselle niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin. Esitys annettiin eteenpäin tiedekunnalle keskustelutilaisuudessa sovitun aikarajan mukaisesti 11.3.

ONEn seuraava kokous pidettiin 21.3. ja käyttiksen esitys oli edelleen sama yksi iso maisteriohjelma. Tämä esitys on edelleen ONEn aiempien linjausten vastainen, joissa mainitaan mm. että maisteriohjelman tulee ”antaa erikoistuneen ja monialaisen osaamisen syvällistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin työelämässä” (https://flamma.helsinki.fi/content/res/pri/HY345322). Maisterivaiheessa olisi siis tarkoitus syventyä omaan alaansa, kun kandiohjelmassa on ollut enemmän yhteisiä opintoja. Miten tämä onnistuu yhdessä isossa maisteriohjelmassa, jonka sisällä olisi kaikki käyttiksen koulutusohjelmat? Kokouksessa esiteltyjä suullisia perusteita ei oltu pidetty riittävinä, vaan seuraavaan kokoukseen pyydettiin kirjallisia perusteluja siitä, miksi meillä olisi vain yksi maisteriohjelma ja miksi käyttäytymistieteelliselle tiedekunnalle annettaisiin poikkeuslupa toimia edellisten linjausten vastaisesti.

Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ja varsinkin opettajankoulutuslaitoksen koulutukset ovat siitä erityisiä, että OKM (Opetus- ja kulttuuriministeriö) velvoittaa yliopistoa tuottamaan tietyn määrän päteviä opettajia. Maisteriohjelmaa suunniteltaessa tämä tulee ottaa huomioon ja siksi olisikin ehkä perusteltua luoda useampi kuin vain yksi maisteriohjelma. Koulutuksissa opiskelijoita on tarpeeksi muodostamaan erillisiä maisteriohjelmia Ison pyörän opiskelijamääräkriteerien mukaisesti, ja opiskelijalle on oltava jo hakuvaiheessa selvää miten voi valmistua pätevyysvaatimukset täyttäen alansa ammattilaiseksi. ONEssa nousi esille kysymys, että miksi ei voisi suoraan olla erillisiä maisteriohjelmia, jos erilaisia opintosuuntia kuitenkin luotaisiin yhden maisteriohjelman sisälle. Tiedekuntamme ajaa tällä hetkellä kuitenkin vain yhtä maisteriohjelmaa, ja jos tarpeeksi pätevät perustelut saadaan aikaiseksi, saattaa ehdotus mennäkin läpi.

Koska käyttäytymistieteellisen tiedekunnan valmistelut ovat maisteriohjelman tai -ohjelmien osalta vielä keskeneräisiä, on ehdotettu mahdollisuutta lisäaikaan, jolloin meidän maisteriohjelma/-ohjelmat alkaisivat vasta syksyllä 2018, kun taas kandiohjelma syksyllä 2017 kuten muissakin tiedekunnissa. Kuitenkin hakuvaiheessa 2017 on oltava selvillä maisterivaiheen pääpiirteet, jotta mahdollinen hakija saa hakuvaiheessa tarvittavat tiedot maisterivaiheesta ja varmuuden siitä, että saa suoritusoikeuden sinne asti.

Mitäs nyt?

Tiedekunnan suunnitelmat eivät ole vielä tiedossamme, joten emme osaa sanoa millainen seuraava maisteriohjelmaehdotus tulee olemaan. Kootaanko perusteluja yhteisen maisteriohjelman tueksi? Luodaanko uusi erillisiin maisteriohjelmiin pohjaava ehdotus? Opiskelijoiden kuulemisen varmistaakseen Task Force aikoo tehdä oman esityksensä, joka julkaistaan tällä viikolla ja tuodaan opiskelijoille kommenttikierrokselle. Olkaa siis kuulolla!

Lähteet

• Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Dekaanin tiedote 27.1.2016.
• Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 16.2.2016 kokouksen pöytäkirja ja opiskelijaedustajan muistiinpanot.
• Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Koulutusuudistus Iso Pyörä. Tiedekunnan esitys maisteriohjelmaksi Opintoasiainneuvostoon (ONE) 22.2.2016. https://flamma.helsinki.fi/content/res/pri/HY35069
• Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan Iso Pyörä -johtoryhmien 29.2.2016 kokouksen opiskelijajäsenen muistiinpanot.
• Opiskelijoiden esitys maisteriohjelmaksi tiedekunnalle 11.3.2016. https://flamma.helsinki.fi/content/res/pri/HY35164
• Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.3.2016 kokouksen pöytäkirja
• Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Koulutusuudistus Iso Pyörä. Tiedekunnan esitys maisteriohjelmaksi Opintoasiainneuvostoon (ONE) 21.3.2016. https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=content_view&_nfls=true&placeId=HY055097&contentId=HY1002287
• Opintoasiainneuvoston (ONE) 21.3.2016 kokouksen opiskelijaedustajan muistiinpanot.

 

Kirjoittajat: Minja Lahdelma, Petra Jäppinen, Iris Vainio & Pauliina Lappi

 

 

 

 

Condus on nyt koonnut uuden Iso pyörä -työryhmän, Task Forcen! Työryhmän tarkoituksena on hankkia tietoa Ison Pyörän prosessin kulusta tiedekunnassa, tiedottaa näistä muille opiskelijoille, sekä pohtia eri vaihtoehtoja kandi- ja maisterivaiheisiin.

Työryhmään kuuluvat nyt seuraavat jäsenet:

Olli Savisaari (Kognitiotiede)

Pauliina Lappi (Luokanopettaja, KP)

Waltteri Immonen (Erityispedagogiikka)

Samuli De Pascale (Kognitiotiede)

Netta Metsäaho (Yleinen- ja aikuiskasvatustiede)

Minna Suorsa (Luokanopettaja, KT)

Pinja Fernström (Yleinen- ja aikuiskasvatustiede)

Juulia Kivi (Luokanopettaja, KT)

Jouni Vainio (Yleinen- ja aikuiskasvatustiede)

Iris Vainio (Erityispedagogiikka)

Petra Jäppinen (Erityispedagogiikka)

Minja Lahdelma (Erityispedagogiikka)

Kasper Mobarak (Luokanopettaja, KP)

Task Force on lisäksi täydentänyt itseään seuraavilla jäsenillä:

Krista Laitila (Lastentarhanopettaja, varhaiskasvatus)

Tommi Mäki (Kotitalousopettaja, kotitaloustiede)

 Ideat ja kommentit ovat hyvin tervetulleita, sekä vastaamme askarruttaviin asioihin hyvin mielellämme! Yhteyden meihin saat joko laittamalla sähköpostia edunvalvonta@condus.fi tai ottamalla yhteyttä johonkin työryhmän jäseneen.

 

Kirjoittajat: Minja Lahdelma, Waltteri Immonen & Iris Vainio

Iso Pyörä -uudistuksen jälkeen on olemassa vain yksi kasvatustieteiden kandidaatin koulutusohjelma, jossa tämän hetkisten kaavailuiden mukaan olisi useampi hakukohde (LO, LTO, EP, KT, KO-KÄ/ KO ja KÄ sekä ruots.). Koulutusohjelmien sisällöstä ei ole vielä tehty päätöksiä, joten on vaikeaa arvioida mitä muutos käytännössä tulee tarkoittamaan eri hakukohteisiin hakeville opiskelijoille. Kandidaatin ja maisterin koulutusohjelmien sisältöä suunnittelemaan on nimetty valmisteluvaiheen johtoryhmät, joissa on edustus niin professoreilla, keskiryhmällä kuin opiskelijoillakin. Tiedekuntamme esittää myös yhtä yhteistä kasvatustieteiden maisteriohjelmaa. Tätä ehdotusta käsitellään ONEn seuraavassa kokouksessa 22.2.

…ELI MITÄ SIIS ON TAPAHTUNUT

Käyttiksessä Iso Pyörä -koulutusuudistuksesta on ollut vastuussa Iso Pyörä -ohjausryhmä, johon kuuluu esimerkiksi uudistusta vetävä opetuksesta vastaava varadekaani Leena Krokfors. Ohjausryhmä on voinut tarvittaessa kutsua mukaan myös muita henkilöitä tai nimetä työryhmiä. Syksyn työryhmien lisäksi muita ryhmiä ei ole koottu – ilmeisimmin siitä syystä, että projekti on vaatinut nopeaa etenemistä. Ohjausryhmä on valmistellut mallit ja muiden, henkilökunnan sekä opiskelijoiden, mielipiteitä on kuultu yhteisissä keskustelutilaisuuksissa. (Näistä enemmän edellisissä blogipostauksissa.)

Ensimmäisessä mallissa, joka lähetettiin eteenpäin joulukuussa ONEn hyväksyttäväksi, tehtiin  mielestämme  oikeastaan vain se ehdoton minimi, jolla tiedekuntaan jäävät koulutusohjelmat täyttäisivät Iso Pyörä -linjauksissa annetut reunaehdot. Ison Pyörän tarkoituksena on nykyisten koulutusohjelmien määrän vähentäminen merkittävästi sekä laajempisisältöisten kandidaatin tutkintojen tuottaminen. Reunaehdoissa suositetaan myös, ettei uudistuksen jälkeen olisi koulutusohjelmia, joiden sisäänotto olisi alle 40. Tämän ehdon täyttämiseksi koti- ja käsityötieteet yhdistettiin yhdeksi koulutusohjelmaksi ja erityispedagogiikka sulautettiin osaksi kasvatustieteen koulutusohjelmaa. ONEen lähetettiin siis viiden koulutusohjelman malli (LO, LTO, KO-KÄ, KT ja ruotsinkieliset), jota ei hyväksytty. Syynä oli luultavimmin se, että esitetyissä koulutusohjelmissa oli vielä päällekkäisyyksiä eikä koulutusohjelmien määrä merkittävästi vähentynyt.

ONEn palautettua tiedekuntamme esityksen takaisin muokattavaksi tietyin korjausehdotuksin,  järjestettiin tiedekunnassa tammikuussa pikaisella aikataululla keskustelutilaisuus, jossa ehdotettiin suuria muutoksia. Keskustelutilaisuudessa oli paikalla pari henkilökunta- ja opiskelijaedustajaa kaikista nykyiseen tiedekuntaan jäävistä koulutuksista. Siellä nostettiin pöydälle mahdollisuus joko siirtää käsityö- ja kotitaloustieteet muihin tiedekuntiin tai jopa lakkauttaa ne kokonaan Helsingin yliopistossa. Erityispedagogiikan asema tiedekunnassamme nousi myös esiin keskustelussa.  Erityispedagogiikka nähtiin osaksi kasvatustiedettä, kun taas käsityö- ja kotitaloustieteiden ei koettu sisältyvän kasvatustieteeseen. Käydyn tiiviin  ja vaiherikkaan keskustelun pohjalta saatiin kuitenkin muodostettua uusi kahden koulutusohjelman malli: kasvatustieteet sekä taito, oppiminen ja tekijyys.

PÄÄTÖS: YKSI YHTEINEN KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN KOULUTUSOHJELMA

“Esityksiin perehtyneenä ja keskustelun tuloksena ONE päätti, että kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon saamiseksi perustetaan yksi ohjelma, jonka nimi on Kasvatustieteiden kandidaatin koulutusohjelma. Koulutusohjelman hakukohteina ovat Lo, LtO, Ko-Kä, EP, KT ja ruotsinkielinen Lo, LtO ja KT. Maisteriohjelmien määrästä ja sisällöstä päätetään myöhemmin, kun käynnistetty suunnittelu etenee pidemmälle. Päätettiin, että toista esitettyä kandiohjelmaa ’Taito, oppiminen ja tekijyys’ ei perusteta, vaan koti- ja käsityönopettajien koulutuksen sisäänotto järjestetään omana kiintiönään kasvatustieteiden kandidaatin ohjelmaan.” (Dekaanin tiedote 27.1.2016.)

Yhteinen kandidaatin koulutusohjelma nähtiin ONEn linjausten mukaisena ja tyydyttävänä. Rehtori vahvisti koulutusohjelman yhdessä muiden tiedekuntien koulutusohjelmien kanssa 8.2.2016. Tiedekunnassa on alettu suunnitella maisteriohjelmia ja ONEn 22.2. kokousta varten valmistellussa ehdotuksessa esitetään yhtä yhteistä kasvatustieteiden maisteriohjelmaa. Tarkoituksena olisi, että myös maisteriohjelman sisällä kulkisi erilaisia opintolinjoja. Yhteisestä maisteriohjelmasta keskusteltiin tiedekuntaneuvoston kokouksessa 16.2.2016 ja keskustelussa käsiteltiin sekä yhteisen että erillisten maisteriohjelmien etuja ja haittoja.

Kaikilla ennen koulutusuudistuksen voimaantuloa aloittaneilla on oikeus suorittaa tutkintonsa loppuun nykyisillä tutkintovaatimuksilla tietyn siirtymäajan puitteissa.

MITÄS NYT?

Tällä hetkellä Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa suunnitellaan tulevaa yhteistä kandidaatin koulutusohjelmaa ja pian myös maisteriohjelman suunnittelu alkaa. Koulutusohjelmien suunnittelua varten on perustettu kaksi ryhmää: kandidaatin ja maisterin koulutusohjelman valmisteluvaiheen johtoryhmät. Ryhmien tehtävänä on suunnitella esimerkiksi tulevien koulutusohjelmien sisältöä. Kumpaankin koulutusohjelman johtoryhmään kuuluu 8 jäsentä, joista yksi on opiskelija. Lisäksi ryhmässä on professorien ja keskiryhmän edustajia. Ryhmien toimikausi alkaa 1.3.2016  ja päättyy 31.12.2017 – tai ensi syksynä, jolloin hallintorakenneuudistus mahdollisesti on valmistunut.

Ryhmiin on jo valittuja henkilökunnan edustajat, mutta opiskelijaedustajia haetaan vielä. Kumpaankin ryhmään valitaan yksi opiskelijaedustaja ja yksi varajäsen opiskelijaedustajalle eli yhteensä 4 opiskelijaa tulee valituksi osaksi johtoryhmiä. Varajäsenellä on myös oikeus tulla kokouksiin. HYY tekee valinnat opiskelijaedustajista. Kunnes valinnat on tehty, Conduksen toinen opintovastaava  toimii tehtävässä. Tehtävään voi hakea lähettämällä hakemuksen 22.2.2016 kello 12.00 mennessä osoitteeseen kirjaamo(at)hyy.fi. 

On esitetty, että kaikilla olisi yksi yhteinen pääaine, kasvatustiede, uudessa koulutusohjelmassa. Keskustelussa on noussut esille, että kaikilla olisi yhteiset kasvatustieteen perusopinnot ja paljon muitakin yhteisiä opintoja, esimerkiksi ainakin osa opettajan pedagogisista opinnoista. Opiskelijoiden keskuudessa on koettu hyväksi se, että yhteisiä opintoja olisi enemmän. Huolta on aiheuttanut se, miten tällaiset yhteiset opinnot palvelevat kaikkia koulutuslinjoja, joissa on kuitenkin suuria eroja. 

(Opiskelijoiden pohdintoja yhteisestä kandiohjelmasta ja mahdollisesta yhteisestä maisteriohjelmasta käsitellään enemmän seuraavassa blogipostauksessa.)

MITÄ SEURAAVAKSI?

Condus perustaa uuden Task Forcen! Työryhmään ovat tervetulleita henkilöt, jotka haluavat olla vahvasti mukana Isossa pyörässä. Task Forcen tehtävänä jatkossa on mm. hankkia tietoa prosessin kulusta tiedekunnassa, auttaa ja konsultoida ainejärjestöjä omassa vaikutustyössä, järjestää tilaisuuksia joissa voidaan pohtia eri vaihtoehtoja maisteri-ja kandivaiheisiin sekä tiedottaa blogin välityksellä muita opiskelijoita. Tarvitsemme mukaan kokeneita opiskelijoita ja toivomme edustusta kaikista ainejärjestöistä. Tavoitteena on luoda pieni, tehokas ja tiivis ryhmä. Hakijoita ollessa yli 10, Condus tekee päätöksen ryhmään valittavista. Hakea voi sähköpostitse waltteri.immonen(at)helsinki.fi. Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan 29.2 klo 12 mennessä.

Lisäksi..

• Tiedekunnan järjestämä keskustelutilaisuus 3.3. klo 9.00-11.00 Athena aud. 107
• Condus järjestää yhteisen keskustelutilaisuuden/tilaisuuksia opiskelijoille, joissa toivomme opiskelijoiden tuovan näkemyksiään
  • yhteisen kandidaatin koulutusohjelman sisällöistä
  • mahdollisesta yhteisestä maisteriohjelmasta sekä sen vaihtoehtoja
• ONE kommentoi tiedekunnan esitystä yhteisestä maisteriohjelmasta. Rehtori vahvistanee maisteriohjelmat maalis tai huhtikuussa.
• Kandi- ja maisteriryhmien toiminta alkaa, muista hakea opiskelijaedustajaksi!

 

 

Lähteet:

• Helsingin yliopisto. Koulutusuudistus Iso Pyörä. Koulutusohjelmat Helsingin yliopistossa. Opintoasiainneuvoston linjaus 12.10.2015.
• Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Dekaanin päätös 182/VK/ 2015. Iso Pyörä -koulutusuudistuksen eteneminen käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 2.11.2015.
• Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Koulutusuudistus Iso Pyörä. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan alustava esitys kandidaatin koulutusohjelmiksi Opintoasiainneuvostoon (ONE) 10.12.2015.
• Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Koulutusuudistus Iso Pyörä. Käyttäytymistieteellinen tiedekunnan esitys kandidaatin koulutusohjelmiksi Opintoasiainneuvostoon (ONE) 22.1.2016.
• Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Dekaanin tiedote 27.1.2016.
• Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Koulutusuudistus Iso Pyörä. Tiedekunnan esitys maisteriohjelmaksi Opintoasiainneuvostoon (ONE) 22.2.2016.

Lisää tietoa Flammasta:

• https://flamma.helsinki.fi/portal/units/kaytt?_nfpb=true&_pageLabel=P12204922591381402588583&contentId=HY347048&placeId=HY302857
• https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=pp_list&placeId=HY342105

Kirjoittajat: Jouni Vainio & Minna Suorsa

Maanantainen Minervatori oli jälleen varattu pyörivän muutoksemme käsittelyn kentäksi 30.11.2015. Paikalla oli Conduksen tapahtumaan verrattuna hieman nihkeämpi opiskelijaedustus, mutta useat työ- ja ohjausryhmien jäsenet loistivat myös poissaolollaan. Keskustelua ja mallien esittelyä johtivat opintoasiapäällikkö Virpi Kiljunen ja varadekaani Leena Krokfors.

Alustusta – ohjausryhmän ehdotukset

Malleja on kehitelty eteenpäin työryhmien esitysten, tiedekuntaneuvoston, ohjausryhmän ja edellisen pop up-tilaisuuden keskusteluiden perusteella. Ensimmäisenä esityksenä tuotiin malli, joka muistuttaa kovin ensimmäisen työryhmän mallia B ja on lähes identtinen toisen työryhmän mallin kanssa. Mallissa olisi neljä hakukohdetta tai opintosuuntaa: lastentarhaopettajien (LTO), luokanopettajien (LO), asiantuntijoiden ja kotitalouden/käsityön linjat. Erityispedagogiikka (EO) voisi olla erillisenä opintosuuntana tai mahdollisesti erityispedagogiikan opintoja voisi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa.

 

Toisessa mallissa oli jaoteltu hakukohteet niiden yläotsikkomaisen luonteiden perusteella asiantuntija- ja opettajalinjoihin. Tämä ei tarkoita, etteivätkö opettajat olisi asiantuntijoita.

Molemmista malleista esiteltiin myös vaihtoehdot, joissa ruotsinkielinen koulutus olisi eriytetty omaksi kohteekseensa.
Keskustelussa tuotiin esiin kandilähtökohtaisuus sillä perusteella, että maisteria ei voi suunnitella ennen kandivaiheen selkiytymistä.

Keskustelun painopisteet

Osa keskustelua hallinnoivista asioista esiintyi jo alustuksen lomassa. Puhuttaessa sopeutumisesta muutokseen tuotiin esille, kuinka meitä laajempi humanistinen tiedekunta on suunnitelmissa supistaa hakukohteensa kuuteen. Käyttäytymistieteelliseen verrattuna heillä tosin on enemmän aloja, joiden sekaan mahtuu todella pienien sisäänottojen oppiaineita. Keskustelu myös ajautui piakkoin esittelyn jälkeen siihen, tulisiko hakukohteet säilyttää vai siirretäänkö erikoistumisvaihe sisäänoton jälkeen. Ihmeteltiin myös, että onko aivan ehdotonta lähteä kandiohjelmien uudistamisesta, kun voitaisiin aloittaa mahdollisesti myös maisterista.

Kaikista eniten pohdintaa aiheutti se, missä vaiheessa opettajien erikoistuminen tapahtuu. Riskinä on se, että suositut valinnat aiheuttavat pullonkauloja koulutukseen ja pienemmät alat voivat jäädä jalkoihin. Suosittujen opiskelusuuntien ratkaisuksi ehdotettiin esimerkiksi jotain rajaa kurssiarvosanojen keskiarvoon, mutta se sai vahvaa ja perusteltua kritiikkiä: se johtaisi nopeasti tilanteeseen, jossa ainoastaan 4-5:n keskiarvolla voi päästä suosituimpiin paikkoihin. Tämä voi herkästi johtaa siihen, että todella motivoituneet opiskelijat uusivat kursseja, kunnes saavat riittävän hyvän keskiarvon. Opiskelijat todennäköisesti myös vaatisivat järkyttävän tarkkoja arvostelukriteerejä, mikäli eivät saavuttaisi haluamiaan arvosanoja. Voidaan kyseenalaistaa, kuinka tarpeellista ja hyödyllistä kyseinen menettely olisi.

Lain näkökulmasta hakijan kuuluisi tietää opinto-oikeuden saadessaan, mitä opintoja hänellä on oikeus suorittaa. Täysin avoin määrittely siis toimisi vastoin tätä lakia, vaikkakin antaisi mahdollisesti opiskelijalle paremmat mahdollisuudet puntaroida omaa tulevaisuuttaan.

Tiedekuntaneuvostossa 8.12. käytyä

Tiedekuntaneuvostossa 8.12. esiteltiin keskustelussa kaksi eri mallia, jotka molemmat todennäköisesti esitetään tiedekunnan virallisina ehdotuksina. Molemmissa malleissa oli vielä avoimia kohtia, joita työstetään vielä ennen lähettämistä. Lisäksi mallit todennäköisesti lähtevät kommenttien ja kysymysten kera, jotta seuraavien vaiheiden reunaehdot voidaan selvittää.

Ensimmäinen malleista oli jo pop up-tilaisuudessakin esitelty neljän hakukohteen malli ja toisessa mallissa olisi vain yksi hakukohde, mutta haussa olisi myös haastatteluvaihe, jonka perusteella tarkempi opintosuunta selviäisi jo ennen opintojen alkua. Mikäli kaksiportaista hakua ei voida järjestää, on pysyteltävä aiemmassa mallissa, jossa on mainitut neljä hakukohdetta. Yhden hakukohteen mallissa nousee huoli siitä, että valtakunnallisessa yhteishaussa olevat voivat joutua tilanteeseen, että he joutuvat priorisoimaan Helsingin yliopiston kaikki hakukohteet, joka voi tarkoittaa päätymistä itselle epämieluisaan opintosuuntaan.

Yleisenä tahtotilana on yhteistyön ja yhteisten opintojen lisääminen opintosuuntien välillä. Erityispedagogiikan ja kasvatuspsykologian opintoja tai niiden mahdollisuutta ylläpidetään kaikissa opintosuuntauksissa ja ruotsinkieliset hakukohteet voivat joko sulautua suomenkielisiin hakukohteisiin tai muodostaa omat hakukohteensa.

Ennen joululomia olisi vielä OLARE:n opetuksen kehittämisen päivä 16.12., johon on pitänyt ilmoittautua etukäteen. Kuitenkin paikalle voi varmaankin tulla uljaasti palloilemaan ja ihmettelemään, kuinka uudessa tiedekunnassamme voitaisiin opetusta järjestää.

 

Kirjoittajat: Jussi Järvinen, Tommi Mäki & Jouni Vainio

Lyhyesti. Käyttiksessä perustettiin kaksi työryhmää ideoimaan Ison Pöyrän mukaisia kandi- ja maisteriohjelmia. Työryhmät tuottivat yhteensä kolme erilaista mallia ja joukon maisteriohjelmaideoita. Lisäksi kasvatuspsykologian opiskelijoiden ryhmä tuotti oman ideansa koulutuksista. Malleissa koulutuksien määrä on nykyistä pienempi, mutta valinnisuutta ja koulutusten välistä yhteistyötä olisi nykyistä enemmän. Seuraavaksi tulevista koulutusohjelmista Keskustellaan Iso Pyörä Pop Up 2:ssa  Minerva-torilla maanantaina 30.11. klo 13-15.

Ehdotuksia työstäneet ryhmät

Tiedekunnan ensimmäisten Iso Pyörä -työryhmien ideoinnin tuotokset on julkistettu. Ideointia varten perustettiin dekaanin päätöksellä työryhmät ja Condus rekrytoi näihin ryhmiin opiskelijaedustajat. Työryhmät työstivät ehdotuksiaan marraskuun alusta aina 13.11. saakka, minkä aikana ryhmä 1 kerkesi tavata kahdesti ja ryhmä 2 yhden kerran. Lisäksi kasvatuspsykologian  opiskelijoiden ryhmä tuotti oman mallinsa.

Työryhmien reunaehdot olivat seuraavanlaiset:
– hakukohteiden määrä nykyistä pienempi
– vähintään 40 opiskelijaa / hakukohde
– selkeä kolmiportaisuus kandi, maisteri, tohtori
– opettajaprofessioiden pätevöitymisehdot

Ryhmien aikaansaannokset

Työryhmä 1

Työryhmän keskittyi ensin perusteellisesti koulutusohjelmine reunaehtoihin ja työryhmän tehtävän tarkentamiseen, minkä jälkeen ryhmän jäsenet toivat keskusteluun omia ideoitaan ja ajatuksiaan. Tärkeäksi teemaksi nousi opiskelijan valinnan vapaus opintosuunnista riippumatta. Hakukohteiden problematiikka nousi vahvasti esille etenkin professiokoulutuksissa, joille pätevyysvaatimukset asettavat reunaehtoja. Luokanopettajakoulutuksen hakupaine aiheuttaa suurta huolta siitä, miten hakukohteet tulisi määrittää ja kuka pääsee opiskelemaan mihinkin koulutusohjelmaan.

Työryhmä oli yksimielinen siitä, että yhteisiä opintoja tulee järjestää enemmän kuin nyt, ja opintojen koostamista eri sisältöalueiden opintomoduuleista pidettiin hyvänä mallina, joka samalla lisäisi opintojen valinnaisuutta. Ruotsinkielisiä koulutuksia yritettiin saada kulkemaan rinnan suomenkielisten ohjelmien kanssa, jotta opiskelijalla olisi mahdollisuus valita kotimaisten kielten väliltä. Haasteena ovat kuitenkin pääsykokeen kieli, tutkintojen sisältöjen erot, yhteistyön hankaluus Åbo Akademin kanssa sekä ulkopuolinen rahoitus.

Keskusteluissa otettiin myös kantaa aineenopettajakoulutuksen järjestämiseen. Koettiin että opettajuuteen kasvuun ja opettajan identiteetin rakentumiseen voitaisiin paremmin vaikuttaa, jos opettajan pedagogiset voitaisiin tarjota hajautetusti kandi-, ja maisterivaiheissa. 

Malli A

Mallissa on kaksi kandiohjelmaa: Oppimistutkimuksen kandiohjelma, jossa painotus kasvatuspsykologiaan ja erityispedagogiikkaan, ja Yhteiskunnallisen kasvatustieteen kandiohjelma, jossa painotetaan kasvatuksen historiaa, järjestelmiä ja politiikkaa. Molemmissa ohjelmissa on opettajuuteen ja asiantuntijuuteen tähtääviä opintosuuntia. Kotitalous- ja käsityötieteet voisivat sisältyä näihin ohjelmiin opintosuuntana tai muodostaa kolmannen kandiohjelman teemanaan tekijyys. Ruotsinkieliset ohjelmat olisivat myös joko opintosuuntina tai kokonaan omana kandiohjelmanaan. Vaihtoehtoisesti opettaja tai tutkijalinjoille valikoiduttaisiin joko vuoden opiskelun jälkeen tai vasta maisterivaiheessa, kanditutkinto sisältäisi tällöin pedagogisia opintoja kaikille. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä olisi hyötyä siitä että valmistuneet tuntevat monipuolisesti kasvatuksellista toimialaa. Myös asiantuntijatehtävissä opettajaopinnoista on etua.

Malli B

Hakukohteita olisi neljä: lastentarhaopettajakoulutus, luokanopettajakoulutus, kasvatustieteet ja kotitalous-käsityötiede. Ruotsinkieliset koulutusohjelmat voisivat muodostaa viidennen kandiohjelman, jos ne päätetään järjestää erikseen. Kotitalous-käsityötiede voisi sisältää myös erityispedagogiikan opintoja. Kasvatustieteet sisältäisivät asiantuntijalinjat ja mahdollisesti erityispedagogiikan. Opiskelijan tutkinto varmistuisi sisäänpääsyn jälkeen. Maisteriohjelmiin oli tässä mallissa hahmoteltu erityispedagogiikan, kasvatustieteen (LO), kasvatustiede + ped., KO-KÄ, mahdollisesti ruotsinkieliset sekä aineenopettajan maisteriohjelmat. Tässäkin mallissa toteutuisi kuitenkin modulaarisuus ja opiskelija voisi rakentaa omaa asiantuntijuuttaan sillä mitä opintoja hän valitsee.

 

Lisäksi hahmottelimme ideoita maisteriohjelmien teemoiksi, joista kasvatustieteiden opiskelijalla voisi olla mahdollisuus valmistua maisteriksi. Ajattelimme myös että maisteriohjelmat tehtäisiin monitieteisesti yli oppiaine-/tiedekunta-/kampus-/jopa yliopistorajojen. Näistä ajatuksista villeimmissä on mukana kognitiotieteitä ja yliopistopedagogiikkaa.

Maisteriohjelmien teemoihin voisi myös sisältyä opettajan pätevyyden tuottavia opintoja ja näin kentälle saataisiin aivan uudenlaisia poikkitieteellisiä opettajia, asiantuntijoita ja tutkijoita.

Työryhmä 2

Toinen työryhmä keskusteli yhteensä viidestä etukäteen valmistellusta ehdotuksesta, joista neljä oli keskeisiltä osin keskenään yhtenäisiä. Keskustelun jälkeen ryhmä päätyi valitsemaan yhden malleista jatkokehittelyyn ja teki siitä kaksi eri versiota. Valitussa pohjamallissa oli paitsi selkeät kandiohjelmat, myös hyvin mietityt maisteriohjelmat sekä reitit kandien ja maisterien välillä. Lisäksi kandikoulutuksia oli nykyistä vähemmän mutta ne olivat silti professioiden kannalta järkevät.

Mallin keskeiset erot nykyiseen kandivaiheessa ovat käsityö- ja kotitaloustieteiden yhdistäminen samaksi koulutukseksi sekä erityispedagogiikan koulutuksen “hajauttaminen” muihin koulutuksiin. Kässän ja köksän sisäänotto on alle 40 opiskelijaa, mikä tekee reunaehtojen mukaan koulutuksista yksistään liian pieniä.

Erityispedagogiikan osalta muutokset tarkoittaisivat sitä, että jokaisessa kandiohjelmassa voisi vapaasti lukea erityispedagogiikan sisältöjä osana opintoja. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden myös lukea itsensä erityisluokanopettajaksi tai erityislastentarhanopettajaksi.
Laaja-alaiseksi erityisopettajaksi voisi opiskella lukemalla “asiantuntijakandin” yleisen ja aikuiskasvatustieteen kandiohjelmassa. Kasvatustieteiden opetus ja oppiminen -painotus sisältäisi nykyistä enemmän kasvatuspsykologisia ja erityispedagogiikan sisältöjä. Näillä pohjatiedoilla opiskelija voisi hakeutua erityisopettajan maisteriohjelmaan, joka sisältäisi pedagogiset opinnot sekä tarvittavat erityispedagogiikan opinnot.

Lastentarhanopettajan ja luokanopettajakoulutukset pysyisivät ennallaan, eikä niitä työryhmän mielestä suuren kokonsa mukaan kannattaisi lähteä yhdistämään. Erona aiempaan olisi entistä vapaammin valittavat erityispedagogiikan opinnot ja mahdollisuus lukea erityisluokanopettajaksi tai erityislastentarhanopettajaksi hakeutumalla erityisopettajan maisteriohjelmaan.

Asiantuntijaksi voisi valmistua yleisen ja aikuiskasvatustieteen kandi- ja maisteriohjelmista. Suuntautumisvaihtoehtoja olisivat nykyiset (a) opetus ja oppiminen, (b) kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri, ja (c) työ, muutos ja innovaatio. Asiantuntijan kandiohjelmasta voisi lisäksi hakeutua opiskelemaan maisteriohjelmaan, jossa opiskeltavina sisältöinä olisi asiantuntijopintoja sekä pedagogiset opinnot. Tämä ohjelm olisi avoinna myös varhaiskasvatuksen kandiohjelman kautta. Muutenkin siirtymät kaikista kandiohjelmista eri maisteriohjelmiin pyrittäisiin tekemään mahdollisimman vapaiksi. Tässä kuitenkin rajoitteena lähinnä luokan-, käsityö- ja kotitalousopettajien maisterikoulutukset.

Tämän ratkaisun pohjalta muodostettiin kaksi mallia, joista ensimmäisessä nykyiset ruotsinkieliset koulutukset eli Pedagogik ja BTLU sekä ensi lukuvuonna alkava HSLU (ruots. luokanopettajankoulutus) toimisivat yhdessä vastaavien suomenkielisten koulutusten kanssa omilla hakukiintiöillään. Toisessa mallissa ne muodostaisivat oman koulutuskokonaisuutensa.

Kasvatuspsykologian opiskelijaryhmä

Ryhmä ideoi mallin, jossa on kolme kandiohjelmaa: lastentarhaopettajakoulutus, kasvatustiede ja oppimistutkimus, sekä Makers (kotitalous- ja käsityötiede). Ohjelmilla olisi paljon yhteisiä opintoja (mm. perusopintoja ja yleisiä opintoja) ja valinnaisuutta. Kasvatustieteen opnnoissa luokanopettaja- ja asiantuntijalinjoille erikoistuminen alkaisi ensimmäisen vuoden jälkeen. Maisteriohjelmia olisi runsaasti: varhaiskasvatus, erityisopettajakoulutus, yleinen ja aikuiskasvatustiede, kasvatuspsykologian asiantuntija- ja tutkijalinja, erityispedagogiikan asiantuntija- ja tutkijalinja, Makers, sekä luokanopettajankoulutuksen maisteriohjelmat kasvatustiede ja kasvatuspsykologia pääaineina.

Kuinkas sitten käykään?

Koska aikataulu menee hyvin tiukaksi, tiedekunta on päättänyt olla muodostamatta enempiä työryhmiä tämän vuoden puolella. 10.12. Tiedekuntien tulee toimittaa omat ehdotuksensa opintoasiainneuvostolle, joka toimii yliopistotasolla Iso Pyörä -hankkeesta vastuussa olevana ryhmänä. Neuvostoa johtaa vararehtori Keijo Hämäläinen. Työryhmien edellä esiteltyjä malleja käytetään ohjausryhmän työskentelyn tukena.

Tiedekuntaneuvosto keskusteli työryhmien ehdotuksista kokouksessaan 24.11. Seuraava kokous on 8.12. Näiden kokousten linjauksia ja asiasisältöä pyritään tuomaan esille tässä blogissa, mutta myös opintotoimikunnan kokouksissa. Paras mahdollisuus vaikuttaa on seuraava Iso Pyörä Pop Up, joka on kaikille avoin tilaisuus Minerva-Torilla maanantaina 30.11. klo 13-15. On myöskin vielä avoinna, että perustetaanko ensi vuonna uusia työryhmiä, jonne rekrytään taas opiskelijaedustusta. Opiskelijoiden puolelta tahto ja tarve osallistumiseen lienevät tämän blogin lukijoille oikein selkeät.

Lähteet:
https://flamma.helsinki.fi/portal/units/kaytt?_nfpb=true&_pageLabel=P12204922591381402588583&contentId=HY347048&placeId=HY302857&lang=fi 23.11.2015

 

Teksti: Jussi Järvinen & Jouni Vainio

Isot Rattaat keskustelun avulla pyörimään

Maanantaina 9.11. Minerva-torille kerääntyi iso joukko opiskelijoita sekä muutama henkilökunnan jäsen kuuntelemaan ja keskustelemaan Isosta Pyörästä käyttiksessä. Keskustelussa nousi esiin paitsi huolenaiheita myös mahdollisuuksia ja ideoita kasvatustieellisten koulutusten järjestämisestä ja yhteistyöstä. Voisiko tiedekunnan koulutuksia miettiä uudestaan siten, että lisääntyvän yhteistyön kautta hyötyisivät kaikki opiskelijat?

Tilaisuuden tarkoituksena oli kehitellä yhdessä hahmotelmia siitä, miltä tulevaisuus näyttää. Tiedekuntien tulee luovuttaa ensimmäiset tulevaisuudensuunnitelmat rehtorille, joten ajatusten keräämisellä pyritään myös tukemaan ison pyörän työryhmien toimintaa valottamalla opiskelijoiden ajatusmaailmaa työryhmille.

Uhka vai mahdollisuus?

Yhteinen keskustelu aloitettiin SWOT-henkisesti flingaamalla Isoon Pyörään liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Taululle ilmestyi iso määrä huolia, kuten näin suurten muutosten edessä on ymmärrettävää ja paikallaankin. Opiskelijat keksivät henkilökunnan avustuksella useita mahdollisia kuoppia, joihin ei prosessissa saisi kompastua.

Keskeiseksi huolenaiheeksi tuntui nousevan opettajan kelpoisuuden takaavat opinnot sekä erityisesti se, miten ja missä vaiheessa opiskelijat koulutuksiin valitaan. Nykyisiin opettajankoulutusten opintoihin kuuluu paljon pätevöitymiseen vaadittavia opintoja, joita kaikkia ei voida mahduttaa maisterivaiheeseen, joten erikoistumisen tulisi varmasti alkaa jo ennen sitä. Ja entä jos kaikki halukkaat eivät mahdukaan oman toiveensa mukaiseen erikoistavaan maisteriohjelmaan? Muodostuuko pullonkaula joihinkin suosituimpiin linjoihin tiedekunnan sisälle, ja joutuuko osa tyytymään toisenlaiseen ammattipätevöitymiseen? Ja miten ensikertalaiskiintiö vaikuttaa tähän?

Vastauksia toivottiin myös siihen, millaisia opettajia tiedekunnasta valmistuu, jos valinta opintoihin tapahtuu opinnoissa suoriutumisen perusteella. Tähän liittyen kyseenalaistettiin alueellinen tasa-arvo opettajankoulutuksissa sekä se, miten muutokset vaikuttavat Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen houkuttelevuuteen suhteessa muihin yliopistoihin.

Opiskelijat pohtivat, mitä käy kandidaattien osaamiselle, jos tutkinnoista tulee laaja-alaisuudessaan hajanaisempia ja syvällisemmän osaamisen korvaa laajempi ja pinnallisempi opintosisältö. Esiin nousi myös asiantuntijakoulutusten rooli opettajankoulutukseen painottuvassa tiedekunnassa sekä se, ettei uudistusta tulisi viedä vain isoin eli luokanopettajakoulutus edellä. Uudistusten aikataulu tuntui jopa pelottavalta. Kunhan nyt ei vain sählättäisi uudistusta kasaan puolihuolimattomasti ja vähän sinne päin.

Huolien lisäksi Flingaan päätyi myös joukko lupaavia mahdollisuuksia. Erityisen myönteisesti suhtauduttiin lisääntyvän yhteistyön, yhteisten asioiden löytämisen ja yhteishengen mahdollisuuksiin sekä aitoon monitieteisyyteen. Eri koulutukset voisivat varmasti hyötyä toisistaan ja oppimiselle voitaisiin löytää uusia näkökulmia. Positiivisena pidettiin myös sitä, jos hyvät opintosisällöt avautuisivat yhä useammille opiskelijoille.

Mustaa kahvia, moduuleja ja yhteisiä opintoja

Flingattuamme ja keskusteltuamme jonkin aikaa SWOT-hengessä kaivoimme fläppitaulupaperit ja tussit esiin kääntäen ajatuksemme ideointimoodiin. Alussa oli kuitenkin tutustuttava toisiin keskustelijoihin ja heidän opintoihinsa. Opiskelijat pääsivät esittelemään omaa koulutustaan ja sen parhaita puolia toisten pääaineiden opiskelijoille pöydissään. Tämän jälkeen tehtävänä oli tuottaa ideoita opintojen yhdistämiseksi Ison Pyörän hengessä. Keskustelu kävi vilkkaana ja pikkuhiljaa fläppitaulupapereille alkoi ilmestyä myös tekstiä ja kaavioita.

Loppua kohden Minervatori alkoi tyhjentyä opiskelijoista ja paikalle jäi karsitumpi osallistujajoukko käymään läpi tuotoksia. Lyhyen ja maitonihilistisen kahvitauon jälkeen palattiin asiaan ja jaettiin flingaan kuvia ryhmien fläppipapereista. Ryhmien tuotoksissa näkyi erilaisia ideoita, toisaalta myös toistuvia teemoja. Osassa tuloksista keskityttiin pohtimaan oman oppiaineen hyötyjä kokonaiskuvassa ja osassa päädyttiin enemmän pohtimaan yhteisiä tutkintorakenteita. Kasvatuspsykologinen näkökulma oli hyvin esillä ja heidän oppiaineestaan ehdotettiin muille ammennettavaksi ryhmätyöskentelymetodeja, ilmiölähtöistä opiskelua ja tutkivaa oppimista. Myös erityispedagogiikan opinnot nähtäisiin laajasti hyvänä kaikille tavalla tai toisella.

Rakennenäkökulmassa tuotiin esille mahdollisuuksia erilaisten opintomoduulien valintaan, yhteisien pedagogisten ja tutkimusopintojen järjestämiseen sekä ajatus opettajankoulutuksen ja asiantuntijakoulutuksen eriyttämisestä.

Yleisesti hyväksi ajatukseksi koettiin yhteiset opinnot ja lisääntyvä oppiaineiden välinen yhteistyö. Näillä aineksilla opiskelija saisi opintoihinsa liikkumavaraa ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan opintopolkuunsa laajalti vielä opiskelijavalintojen jälkeenkin. Hakuprosessiin haluttaisiin kuitenkin jotain sitovaa, jotta opiskelijalla olisi mahdollisuus varmistaa pääsevänsä suorittamaan tiettyä koulutusta.

Päivän aikaista tunneskaalaa voi kuvailla moniääniseksi. Toisaalta tiedetään yhteisistä aikomuksista ja haluista rakentaa kasvatustieteellinen tiedekunta. Silti kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa ja tuntuu, että työskentelyyn kaivattaisiin enemmän suuntaa ja ohjausta. Henkilökunnan panoksella olisi vastaavanlaisten tapahtumien kannalta todella paljon merkitystä, jo pelkän informaation kulun varmistamiseksi. Onneksi kuitenkin opiskelijat näyttivät esimerkkiä ja toivat esiin hämmennyksensä avoimesti.

Perjantaina 13.11. työryhmät muodostavat ensimmäiset ehdotuksensa siitä, missä muodossa nykyinen tiedekuntamme tulee jatkossa toimimaan. Kun ensimmäiset ryhmät tulevat päätökseensä, on hyvin todennäköistä, että perustetaan uudet työryhmät, jotka jatkavat tehtävää edellisten työryhmien tuotosten pohjalta.