Teksti: Jussi Järvinen & Jouni Vainio

Isot Rattaat keskustelun avulla pyörimään

Maanantaina 9.11. Minerva-torille kerääntyi iso joukko opiskelijoita sekä muutama henkilökunnan jäsen kuuntelemaan ja keskustelemaan Isosta Pyörästä käyttiksessä. Keskustelussa nousi esiin paitsi huolenaiheita myös mahdollisuuksia ja ideoita kasvatustieellisten koulutusten järjestämisestä ja yhteistyöstä. Voisiko tiedekunnan koulutuksia miettiä uudestaan siten, että lisääntyvän yhteistyön kautta hyötyisivät kaikki opiskelijat?

Tilaisuuden tarkoituksena oli kehitellä yhdessä hahmotelmia siitä, miltä tulevaisuus näyttää. Tiedekuntien tulee luovuttaa ensimmäiset tulevaisuudensuunnitelmat rehtorille, joten ajatusten keräämisellä pyritään myös tukemaan ison pyörän työryhmien toimintaa valottamalla opiskelijoiden ajatusmaailmaa työryhmille.

Uhka vai mahdollisuus?

Yhteinen keskustelu aloitettiin SWOT-henkisesti flingaamalla Isoon Pyörään liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Taululle ilmestyi iso määrä huolia, kuten näin suurten muutosten edessä on ymmärrettävää ja paikallaankin. Opiskelijat keksivät henkilökunnan avustuksella useita mahdollisia kuoppia, joihin ei prosessissa saisi kompastua.

Keskeiseksi huolenaiheeksi tuntui nousevan opettajan kelpoisuuden takaavat opinnot sekä erityisesti se, miten ja missä vaiheessa opiskelijat koulutuksiin valitaan. Nykyisiin opettajankoulutusten opintoihin kuuluu paljon pätevöitymiseen vaadittavia opintoja, joita kaikkia ei voida mahduttaa maisterivaiheeseen, joten erikoistumisen tulisi varmasti alkaa jo ennen sitä. Ja entä jos kaikki halukkaat eivät mahdukaan oman toiveensa mukaiseen erikoistavaan maisteriohjelmaan? Muodostuuko pullonkaula joihinkin suosituimpiin linjoihin tiedekunnan sisälle, ja joutuuko osa tyytymään toisenlaiseen ammattipätevöitymiseen? Ja miten ensikertalaiskiintiö vaikuttaa tähän?

Vastauksia toivottiin myös siihen, millaisia opettajia tiedekunnasta valmistuu, jos valinta opintoihin tapahtuu opinnoissa suoriutumisen perusteella. Tähän liittyen kyseenalaistettiin alueellinen tasa-arvo opettajankoulutuksissa sekä se, miten muutokset vaikuttavat Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen houkuttelevuuteen suhteessa muihin yliopistoihin.

Kuva 1. Huolia koetaan toistaiseksi enemmän kuin mahdollisuuksia, mutta piilevää toivoa nousi esiin myös.

Opiskelijat pohtivat, mitä käy kandidaattien osaamiselle, jos tutkinnoista tulee laaja-alaisuudessaan hajanaisempia ja syvällisemmän osaamisen korvaa laajempi ja pinnallisempi opintosisältö. Esiin nousi myös asiantuntijakoulutusten rooli opettajankoulutukseen painottuvassa tiedekunnassa sekä se, ettei uudistusta tulisi viedä vain isoin eli luokanopettajakoulutus edellä. Uudistusten aikataulu tuntui jopa pelottavalta. Kunhan nyt ei vain sählättäisi uudistusta kasaan puolihuolimattomasti ja vähän sinne päin.

Huolien lisäksi Flingaan päätyi myös joukko lupaavia mahdollisuuksia. Erityisen myönteisesti suhtauduttiin lisääntyvän yhteistyön, yhteisten asioiden löytämisen ja yhteishengen mahdollisuuksiin sekä aitoon monitieteisyyteen. Eri koulutukset voisivat varmasti hyötyä toisistaan ja oppimiselle voitaisiin löytää uusia näkökulmia. Positiivisena pidettiin myös sitä, jos hyvät opintosisällöt avautuisivat yhä useammille opiskelijoille.

Mustaa kahvia, moduuleja ja yhteisiä opintoja

Flingattuamme ja keskusteltuamme jonkin aikaa SWOT-hengessä kaivoimme fläppitaulupaperit ja tussit esiin kääntäen ajatuksemme ideointimoodiin. Alussa oli kuitenkin tutustuttava toisiin keskustelijoihin ja heidän opintoihinsa. Opiskelijat pääsivät esittelemään omaa koulutustaan ja sen parhaita puolia toisten pääaineiden opiskelijoille pöydissään. Tämän jälkeen tehtävänä oli tuottaa ideoita opintojen yhdistämiseksi Ison Pyörän hengessä. Keskustelu kävi vilkkaana ja pikkuhiljaa fläppitaulupapereille alkoi ilmestyä myös tekstiä ja kaavioita.

Loppua kohden Minervatori alkoi tyhjentyä opiskelijoista ja paikalle jäi karsitumpi osallistujajoukko käymään läpi tuotoksia. Lyhyen ja maitonihilistisen kahvitauon jälkeen palattiin asiaan ja jaettiin flingaan kuvia ryhmien fläppipapereista. Ryhmien tuotoksissa näkyi erilaisia ideoita, toisaalta myös toistuvia teemoja. Osassa tuloksista keskityttiin pohtimaan oman oppiaineen hyötyjä kokonaiskuvassa ja osassa päädyttiin enemmän pohtimaan yhteisiä tutkintorakenteita. Kasvatuspsykologinen näkökulma oli hyvin esillä ja heidän oppiaineestaan ehdotettiin muille ammennettavaksi ryhmätyöskentelymetodeja, ilmiölähtöistä opiskelua ja tutkivaa oppimista. Myös erityispedagogiikan opinnot nähtäisiin laajasti hyvänä kaikille tavalla tai toisella.

Rakennenäkökulmassa tuotiin esille mahdollisuuksia erilaisten opintomoduulien valintaan, yhteisien pedagogisten ja tutkimusopintojen järjestämiseen sekä ajatus opettajankoulutuksen ja asiantuntijakoulutuksen eriyttämisestä.

Yleisesti hyväksi ajatukseksi koettiin yhteiset opinnot ja lisääntyvä oppiaineiden välinen yhteistyö. Näillä aineksilla opiskelija saisi opintoihinsa liikkumavaraa ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan opintopolkuunsa laajalti vielä opiskelijavalintojen jälkeenkin. Hakuprosessiin haluttaisiin kuitenkin jotain sitovaa, jotta opiskelijalla olisi mahdollisuus varmistaa pääsevänsä suorittamaan tiettyä koulutusta.

Kuva 2. Opiskelijaryhmän luoma näkemys tulevaisuuden tutkintorakenteista.

Päivän aikaista tunneskaalaa voi kuvailla moniääniseksi. Toisaalta tiedetään yhteisistä aikomuksista ja haluista rakentaa kasvatustieteellinen tiedekunta. Silti kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa ja tuntuu, että työskentelyyn kaivattaisiin enemmän suuntaa ja ohjausta. Henkilökunnan panoksella olisi vastaavanlaisten tapahtumien kannalta todella paljon merkitystä, jo pelkän informaation kulun varmistamiseksi. Onneksi kuitenkin opiskelijat näyttivät esimerkkiä ja toivat esiin hämmennyksensä avoimesti.

Perjantaina 13.11. työryhmät muodostavat ensimmäiset ehdotuksensa siitä, missä muodossa nykyinen tiedekuntamme tulee jatkossa toimimaan. Kun ensimmäiset ryhmät tulevat päätökseensä, on hyvin todennäköistä, että perustetaan uudet työryhmät, jotka jatkavat tehtävää edellisten työryhmien tuotosten pohjalta.

Kuva 3. Opiskelijoiden ideat kiteytettynä.