Teksti: Minna Suorsa
Tämä opintoasiainneuvoston linjaus sisältää yleistä tietoa koulutusohjelmiin siirtymisestä sekä kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmista kaikista erikseen. Alkuperäinen tiedosto löytyy Flammasta: https://flamma.helsinki.fi/content/res/pri/HY345322
Lukiessasi tekstiä kiinnitäthän huomiota siihen, että linjaus on tehty koko Helsingin Yliopiston koulutusuudistustyötä varten. Osa tavoitteista toteutuu käyttiksessä jo tälläkin hetkellä.
HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUSUUDISTUS ISOPYÖRÄ OPINTOASIAINNEUVOSTON LINJAUS 12.10.2015
LISÄTIETOJA: ASIANTUNTIJA PÄIVI ARONEN
I Koulutusohjelmat Helsingin yliopistossa
Miksi siirrytään koulutusohjelmiin?
Iso Pyörä –koulutusuudistuksessa tarkoituksena on muodostaa hakijoita kiinnostavia laadukkaita kandi- ja maisteriohjelmia. Kun kandiohjelma muodostaa hakukohteen, nuoren hakijan on nykyistä helpompi löytää haluamansa opiskeluala yliopiston koulutustarjonnasta, kun valittavia hakukohteita on selvästi vähemmän kuin tällä hetkellä. Kandi- ja maisteriohjelmien myötä tutkintorakenne selkiytyy, opiskelualan löytäminen helpottuu ja liikkuvuus tutkintojen, alojen ja korkeakoulujen välillä lisääntyy.
Hakiessaan kandiohjelmaan opiskelijan ei tarvitse vielä sitovasti valita yhtä tieteenalaa, vaan hän voi opintojen edetessä myöhemmin tarkentaa opintosuuntaansa koulutusohjelman sisällä useamman tieteenalan tai sisältökokonaisuuden valikoimasta. Koulutusohjelmien opiskelijat voivat lisäksi valinnaisina opintoina saada tutkintoonsa yksilöllisesti valittuja opintoja myös muiden koulutusohjelmien tieteenaloilta tai sisältökokonaisuuksista. Koulutusohjelma, sen aikataulutus ja työtapa tukevat opintojen etenemistä ja päätoimista opiskelua.
Koulutusohjelmissa opiskelijan osaamisen kertyminen on keskeistä. Tämä tarkoittaa paitsi osaamistavoitteiden määrittelyä, myös opetusmenetelmien ja osaamisen arvioinnin kehittämistä ja uudistamista. Koulutusohjelmien sisällön suunnittelussa tärkeää on osaamisperustaisuus – mitä opiskelija osaa opintojakson, opintokokonaisuuden tai tutkinnon suoritettuaan. Tarkoituksena on, että koulutusohjelmista valmistuneilla on syvällistä osaamista, jolla tulevaisuuden työelämässä menestytään. Koulutusohjelmista valmistuneilla on hyvät urasuunnittelutaidot eli kykyjä, tietoja ja taitoja löytää töitä, pysyä töissä ja kehittää omaa uraansa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Koulutusohjelmia suunniteltaessa on tärkeää tieteenalojen välisen yhteistyön löytäminen. Keskeistä on myös monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden lisääntyminen. Useamman tieteenalan yhteistyössä voidaan opetusresursseja hyödyntää entistä laajemmin. Yhteistyöllä opetusjärjestelyissä on mahdollista vapauttaa yksittäisen opettajan aikaa muun muassa tutkimukseen, opetuksen suunnittelun ja kehittämiseen. Opetuksen laatu paranee entisestään, kun opettajat tekevät enemmän yhteistyötä ja ohjelman tavoitteista ja toteutuksesta sovitaan yhdessä.
II Yleistä
- Kandi-, maisteri- ja tohtorikoulutus järjestetään koulutusohjelmissa. Koulutusohjelmat muodostetaan voimassa olevan yliopistolain ja tutkintoasetuksen puitteissa.
-
Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen aloilla ylempi korkeakoulututkinto (maisteritasoa vastaava tutkinto) on lisensiaatin tutkinto.
-
Lähtökohtana on, että kukin koulutusohjelma muodostaa yhden hakukohteen. Yliopiston hakukohteiden määrä tulee koulutusohjelmien perustamisen jälkeen olemaan selvästi pienempi kuin tällä hetkellä. Koulutusohjelmien muodostamisessa rohkaistaan useamman kuin yhden tieteenalan tai sisältökokonaisuuden yhteistyöhön. Suuntaa-antavasti voidaan todeta, että koulutusohjelmien kokonaismäärä voisi yliopistossa olla enintään noin 140. Näistä tohtoriohjelmia voisi olla noin 20-30, kandiohjelmia noin 50 ja maisteriohjelmia noin 60.
4.Koulutusohjelmat muodostetaan yliopiston tieteenalojen pohjalta. Yliopistoon ei tule perustaa useita samansisältöisiä saman tutkintotason koulutusohjelmia. Koulutusohjelma on yhden tai useamman tieteenalan tai sisältökokonaisuuden muodostama koulutus. Koulutusohjelmien perustamisen myötä koulutuskokonaisuuksien määrittelyssä käytetään tieteenala- ja valinnaiset opinnot -käsitteitä pää- ja sivuaine -käsitteiden sijaan. Useasta tieteenalasta tai sisältökokonaisuudesta muodostuneessa koulutusohjelmassa voi olla opintosuuntia.
- Koulutusohjelman tieteenalojen opettajat tekevät yhteistyötä. Koulutusohjelman opetus suunnitellaan ja toteutetaan koulutusohjelman tieteenalojen ja sisältökokonaisuuksien opettajien yhteistyönä. Yksittäisen opettajan opetus liittyy kiinteästi muiden opettajien antamaan opetukseen ja koko koulutusohjelman kokonaisuuteen. Opettajien yhteistyöllä, opiskelijapalautteeseen perustuen ja koulutusohjelmaa johtamalla huolehditaan, että sama sisältö ei tarpeettomasti toistu eri opetustapahtumissa. Koulutusohjelmassa on mahdollista opettajien yhteistyönä suunnitella ja toteuttaa opetusta niin, että yksittäisten opettajien aikaa vapautuu opetuksen suunnitteluun ja kehittämisen sekä tutkimukseen ja muuhun tieteelliseen toimintaan.
-
Kullekin koulutusohjelmalle on määritelty osaamistavoitteet, jotka kaikki ohjelmasta valmistuneet saavuttavat. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määritellään opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteet ja sisällöt sekä osaamisen arviointimenetelmät ja opetusmuodot.
-
Koulutusohjelma voi toimia yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa.
-
Opintojaksojen suositellaan olevan opintopistelaajuudeltaan viidellä jaollisia ja mahdollisuuksien mukaan kiinnitetty periodeihin, jotta ne voidaan sovittaa eri koulutusohjelmien opintokokonaisuuksiin.
-
Opiskelijoiden siirtymävaihe 1.8.2017 käynnistyviin koulutusohjelmiin on 3 vuotta. Siirtymävaihe päättyy 31.7.2020. Siirtyminen uusiin koulutusohjelmiin organisoidaan mahdollisimman joustavasti niin, ettei siirtyminen tarpeettomasti hankaloita tai pidennä opintoaikaa. Siirtymävaiheen aikana on mahdollisuus valmistua vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti. Siirtymävaiheen aikana opiskelija voi myös siirtyä uusiin koulutusohjelmiin. Siirryttyään uuteen koulutusohjelmaan, opiskelija ei voi enää palata suorittamaan opintojaan vanhan koulutusrakenteen mukaan. Siirtymävaiheessa opetus järjestetään uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Opetuksesta vastaavien yksiköiden tulee määritellä, mitä opintoja uusien koulutusohjelmien opintosuoritukset korvaavat vanhojen tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa ja mitä vanhojen tutkinto-ohjelmien opinnot korvaavat uusissa opetussuunnitelmissa.
III Kandiohjelma
- Jokainen kandidaatin tutkintoa suorittava opiskelija kuuluu yhteen Helsingin yliopiston kandiohjelmaan.
-
Kandiohjelma muodostuu yhdestä tai useammasta tieteenalasta tai sisältökokonaisuudesta, joilla on riittävän yhtenäinen tieteellinen tai koulutuksellinen perusta.
-
Tutkintokieli on kandiohjelmassa pääsääntöisesti suomi tai ruotsi. Kandiohjelmassa voi olla tarjolla mahdollisuus suorittaa kaksikielinen tutkinto (suomi/ruotsi).
-
Kandiohjelmassa kaikille yhteisten opintojen jälkeen opinnot voivat eriytyä useamman eri tieteenalan opintosuunniksi. Useista tieteenaloista muodostuneen kandiohjelman sisällä opiskelijan opintosuunta tarkentuu opintojen kuluessa.
-
Kandiohjelman tulee olla kooltaan riittävän suuri. Opettajien yhteistyöstä tulevia hyötyjä, kuten tutkimukselle vapautuvaa työaikaa, voidaan saada vain, jos koulutusohjelmaan kuuluu riittävä määrä opettajia. Siksi kandiohjelma on kooltaan sellainen, että aloituspaikkojen määrä on vähintään 40.
15.Kandiohjelma antaa riittävän perusosaamisen useisiin maisterikoulutuksiin ja myös alan asiantuntijatehtäviin työelämässä.
- Kandiohjelman jälkeen opiskelija voi siirtyä yhteen useista mahdollisista maisteriohjelmista etukäteen ilmoitettujen kriteerien ja periaatteiden mukaisesti hakematta uutta tutkinnonsuoritusoikeutta. Kandidaatin tutkinnon jälkeen on myös mahdollista siirtyä työelämään ja myöhemmin hakeutua johonkin maisteriohjelmaan.
-
Kandiohjelmassa voi olla kaikille yhteisten opintojen lisäksi vaihtoehtoisia tai valinnaisia opintoja, jotka voivat olla oman koulutusohjelman tarjonnasta valittuja tai muiden koulutusohjelmien opintokokonaisuuksia. Muiden koulutusohjelmien opiskelijoille tarjottavat valinnaiset opintokokonaisuudet voivat olla suppeampia kuin oman koulutusohjelman opiskelijoille tarjottavat opintokokonaisuudet. Joillakin aloilla valinnaisten opintojen määrä kandiohjelmassa voi olla pieni, tai valinnaisia opintoja ei ole lainkaan.
IV Maisteriohjelma
- Jokainen maisterin tutkintoa suorittava opiskelija kuuluu yhteen Helsingin yliopiston maisteriohjelmaan.
-
Maisteriohjelma muodostuu yhdestä tai useammasta tieteenalasta tai sisältökokonaisuudesta, joilla on riittävän yhtenäinen tieteellinen tai koulutuksellinen perusta.
-
Maisteriohjelma antaa erikoistuneen tai monialaisen osaamisen syvällistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin työelämässä. Lisäksi maisteriohjelma antaa riittävän perustan tohtorikoulutukseen.
-
Maisteriohjelman sisällä voi olla useita opintosuuntia.
-
Tutkintokieli on maisteriohjelmassa suomi, ruotsi tai englanti. Maisteriohjelmassa voi olla tarjolla mahdollisuus suorittaa myös kaksikielinen tutkinto (suomi/ruotsi).
-
Maisteriohjelman tulee olla kooltaan riittävän suuri. Opettajien yhteistyöstä tulevia hyötyjä, kuten tutkimukselle vapautuvaa työaikaa, voidaan saada vain, jos koulutusohjelmaan kuuluu riittävä määrä opettajia. Siksi on suositeltavaa, että maisteriohjelma on kooltaan sellainen, jossa aloituspaikkoja on vähintään 40.
V Tohtoriohjelma
- Jokainen tohtorin tutkintoa suorittava kuuluu yhteen Helsingin yliopiston tohtoriohjelmaan.
-
Tohtoriohjelma muodostuu yhdestä tai useammasta tieteenalasta tai sisältökokonaisuudesta, joilla on riittävän yhtenäinen tieteellinen perusta.
-
Tohtoriohjelma antaa syvällisen osaamisen tutkimustehtäviin ja muihin erittäin vaativiin asiantuntijatehtäviin työelämässä sekä korkeatasoisen akateemisen osaamisen.
-
Tohtoriohjelman tulee olla kooltaan riittävän suuri siten, että sen koulutuksen pohjalta valmistuu vuosittain vähintään keskimäärin 10 tohtorin tutkintoa. Tohtoriohjelman aloituspaikkojen määrä määritellään vuosittain.
Alkuperäinen tiedosto viittauksineen: https://flamma.helsinki.fi/content/res/pri/HY345322
